Mysteeripaketti vie Periksen PostNordin kuljettajaksi

Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan viimeisessä osassa Peris saa kotiovelleen mystisen paketin, jonka myötä Peris hyppää päiväksi PortNord Oy:n kuljettajaksi. Kenen lähettämä paketti on kyseessä ja päätyykö Periksen kuljettama vastalahja oikeaan osoitteeseen?

PostNordille kuljettajan pesti on yksi kaikkein arvokkaimmista työtehtävistä, jolla jätetään viimeinen vaikutelma sekä heistä kuljetusyrityksenä että verkkokaupasta, josta ostos on tilattu. Kun Peris päästettiin näin tärkeään työnkuvaan yrityksessä, niin PostNordin Kati Packalén kertoo heidän ottaneen tietoisen riskin.

– Peris oppi nopeasti vaikkakin virheiden kautta. Työmotivaatio oli alusta alkaen kohdillaan. Peris oppi hienosti, mikä on asiakkaita kohdatessa tärkeää ja mitkä asiat eivät puolestaan tilanteeseen kuulu. Toki perehdyttäjänäkin oli rautainen ammattilainen, joka onneksi pysyi hyvin Periksen vauhdissa mukana, Packalén kertoo.

– Kyllähän siinä alkuun oli vähän aceventuramaista menoa, mutta siitä se rauhoittui. Otin homman niin sanotusti haltuun, Peris itse kertoo kuljettajapäivästään.

Asiakaspalveluhenkisistä ja ongelmanratkaisukykyisistä kuljettajista on jatkuva pula. He ovat tärkeä ja viimeinen linkki paketin monivaiheisella matkalla ostotapahtumasta kotiinkuljetukseen.

– Olisi hienoa, jos tämä kampanja auttaisi löytämään innokkaita ja motivoituneita tyyppejä tähän asiakaspalveluammattiin. Logistiikka-alalla on monia eri mahdollisuuksia pidemmällekin uraputkella, jos niin haluaa. Moni on aloittanut kuljettajana ja lähtenyt kehittämään itseään siitä eteenpäin, Packalén sanoo.

– Kaikki ei välttämättä halua vaihtaa koko ajan työnkuvaa, mutta on hienoa, että sellainen mahdollisuus on olemassa. Se on mielestäni hyvän työpaikan merkki, Peris lisää.

Peris pääsi tutustumaan kuljettajan rooliin päiväksi ja pääsi lyömään kätensä multaan asiakaskontaktien parissa. Minkälainen kuva PostNordista Perikselle jäi?

– Totta kai on hyvä olla rattimies tai -nainen, mutta kuljettajan työ sopii sellaiselle, joka tykkää tavata uusia ihmisiä ja olla vuorovaikutuksessa. Pitää olla samaan aikaan kohtelias ja sosiaalinen, mutta myös jämpti ja tunnollinen, jotta aikataulut pysyvät kunnossa.

Osallistu Susijengin pelin lippuarvontaan:

Peris pyrkii someguruksi maailman parhaaseen kauppaan, Järvenpään K-Citymarkettiin

Järvenpään K-Citymarket etsii somegurua, joten Peris hyppää apajille Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan yhdeksännessä jaksossa. Viikko Periksen työpäivän jälkeen kauppa valittiin maailman parhaaksi ruokakaupaksi. Kuka siitä ottaa kunnian?

– Kuulin, että he ovat tällaisessa kilpailussa ehdolla, niin sanoin, että katsotaan, mitä asialle voin tehdä. Se taisi riittää, Peris kertoo.

– Peris kävi varmistamassa voiton tarkastamalla, että paikat on kunnossa, kauppias Markku Hautala kommentoi.

Maailman parhaassa ruokakaupassa toimii yli 180 ammattilaista, joille keskitaso ei riitä. Järvenpäässä asiat tehdään priimalleen ja kaupan alalle muodostuneet kuplat puhkotaan kerta kerran jälkeen. Kauppojen toimintamalli on muuttunut suuresti viimeisen viiden vuoden aikana. Asiakkaat odottavat kaupalta eri asioita kuin kaupat on aikaisemmin tarjonneet, mikä tuo uudenlaisia haasteita.

Tällä hetkellä kauppias Hautala etsii kaupalleen somegurua, joka tuntee sosiaalisen median sopukat ja sokkelot paremmin kuin omat taskunsa. Periksen kädet jo syyhyävät, onko tässä hänen etsimänsä unelmaduuni?

Peris ei saa ensi-istumalta työpaikkaa, mutta hänelle annetaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa yhden päivän aikana. Ahkeran ja toimeliaan päivän päätteeksi Peris esittelee tuotoksensa ylpeänä kauppiaalle vakipesti mielessään.

– Hienoja videoita hän teki, mutta ikävä kyllä hän kuvasi etupäässä itseään, Hautala kertoo.

Vaikka unelmaduuni jäi Perikseltä sivusuun, niin työpäivä Järvenpään K-Citymarketissa oli antoisa. Ei ole sattumaa, että paikka on valittu maailman parhaaksi ruokakaupaksi.

– Siellä oli todella hyvä meininki ja mukava työporukka. Yksittäisenä yksityiskohtana kauppias tarjosi koko työporukalle aamupalan yhteisessä tilassa, josta lähdettiin liikkeelle. Tuollaiset asiat huomaa työilmapiirissä ja kaikki tykkäsi tehdä duunia. Ruokakaupoissa jokainen päivä on erilainen, välillä on vilskettä ja välillä ei, Peris sanailee.

Jos näet olevasi mainio someguru, joka hoitaa homman paremmin kuin Peris, niin kannattaa hakea paikkaa Järvenpään K-Citymarkettiin.

Maailman paras kauppa, jossa työskentelee 180 huippuammattilaista hakee ehkä juuri sinua työkaverikseen!

Someguruna tehtävänäsi on tuottaa luokkaa maailmanluokan sisältöä maailman parhaasta kaupasta. Pääset loistamaan pääosin Järvenpäässä, mutta myös reissaaminen kuuluu työnkuvaan. Pestin aikana tulet tekemään 1-3 ulkomaanreissua sisällön merkeissä.

Jos pärjäät parhaiden seurassa ja olet valmis ja innokas oppimaan uutta, niin hae ihmeessä!

Katso lisätiedot ja lähetä hakemus

Puhelimitse lisätietoja voit kysellä seuraavina ajankohtina:

pe 27.12.2019 klo 10.00 – 12.00

pe 3.1.2020 klo 10.00 – 12.00

Peris kierrättää roskaa raaka-aineeksi – Remeo ja maailma kiittävät

Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan kahdeksannessa osassa Peris pääsee näkemään, mistä kiertotaloudessa on kysymys, kun hän pääsee kierrättämään roskaa raaka-aineeksi Remeo Oy:n kanssa. Puujalkavitsien maisteri myös näyttää jaksossa, miten onnistuu itsensä kierrättäminen.

Remeo on ympäristöhuoltoalan yritys, jossa Peris pääsee päiväksi jäteautonkuljettajan apumieheksi. Ehkä jo aikaisemmista työkokeiluista oppineena Remeo laittaa Periksen perehdyttäjäksi kaiken kokeneen kouluttajan, joka onnistuu pitämään hänet ruodussa.

– Edes Peris ei pääse sähläämään, kun meillä on huippuluokan ammattilaiset katsomassa perään, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taina Luoto naurahtaa.

Ihmiskunta käyttää tällä hetkellä enemmän luonnonvaroja kuin maapallo voi kestävästi tuottaa. Remeo on etunenässä paiskimassa hommia asiakkaidensa kanssa sen eteen, että kaikki mahdollinen saadaan kierrätettyä eilisen roskasta huomisen raaka-aineeksi.

– Oli kiva nähdä koko kiertokulku. Kun vien pahvit taloyhtiön pömpeliin, joku kaveri tulee roska-autolla ja vie laitokseen, jossa ne heitetään myllyyn ja jauhetaan uusiokäyttöön, Peris kertoo haltioituneena.

– Ihmisille meidän työstämme näkyy jätteiden kerääminen ja kuljettaminen. Sen jälkeen käsittelemme jätteet omissa laitoksissamme. Kun jäte menee läpi laitoksemme, siitä onkin syntynyt raaka-ainetta, jota myymme eteenpäin uusien materiaalien raaka-aineeksi. Siten kiertotalous toteutuu, Luoto lisää.

Periksen Unelmaduuni -kampanjan tavoitteena on yhdistää työntekijät ja työnantajat, samalla kannustaen ihmisiä etsimään omaa unelmaduuniaan. Yhden päivän työkokeilun jälkeen Perikselle jäi kuva, että Remeo huolehtii sekä yksittäisestä työntekijästään että ympäristöstä.

– Kaikista huokui aina yksittäisestä työntekijästä johtoryhmään saakka välittäminen luonnosta. Heille on aidosti tärkeätä, että kierrätetään ja osataan kierrättää. Se ei ollut vain bisnes muiden joukossa, vaan sydämen asia, Peris virkkoo.

Peris pääsee mukavuusalueelleen LähiTapiolassa pyrkien uunoturhapuromaiseen urakiitoon

Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan seitsemännessä osassa Peris pääsee tuttuun hommaan lyömään luurit korviin ja höpöttämään LähiTapiola Pääkaupunkiseudulla. Radiomaneerit ovat hitusen juuttuneet Periksen takaraivoon ja hän marssii itseluottamusta puhkuen jo ensimmäisen puhelunsa jälkeen johtoryhmän tykö.

Peris saapuu LähiTapiola Pääkaupunkiseudun elämänturvaajien perehdytykseen vähän myöhässä ja osa koulutuksesta menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kun hän kuitenkin saa luurit päähänsä ja pääsee juttelemaan asiakkaiden kanssa, niin hän on mukavuusalueellaan tutussa hommassa.

Käsittääkö Peris kuitenkin jotain väärin? Elämänturvaajien tehtävänä on asiakaspalvelu, kuunnella asiakasta ja pitää kokonaisvaltaisesti huolta asiakkaiden terveydestä, taloudesta ja turvallisuudesta.

– Peris on tietysti ammattipuhuja, joten hän sopii puhelintyöhön. Vähän piti alkuun harjoitella, että asiakkaita pitää myös kuunnella, ettei vaan anna sää- ja ruuhkatiedotuksia, LähiTapiola Pääkaupunkiseudun markkinointikoordinaattori Hanna Latvala kommentoi.

– Hän kuitenkin oppi päivän aikana, että pitää olla empaattinen, kuunnella asiakasta, jotta ymmärtää asiakkaan tarpeen, Latvala lisää.

Yksi kuitenkin on jäänyt Periksen mieleen perehdytyksestä. LähiTapiolan Elämänturvasovelluksessa asiakas voi kätevästi hoitaa monia vakuutuksiin ja laskutukseen liittyviä asioita. Sovelluksen kautta pystyy muun muassa siirtämään eräpäivää, tarkastamaan omat vakuutukset ja sovelluksesta löytyy myös digitaalinen matkavakuutuskortti.

Sovelluksesta asiakkaille kertoessaan Peris saa kerättyä itseluottamusta ja hän marssii johtoryhmän luokse hakemaan Uuno Turhapuro armeijan leivissä -henkistä uranousua.

Johtoryhmän ihmettelyjen jälkeen Peris passitetaan takaisin luureihin, missä hän viettää työpäivänsä loppuun. Minkälainen oli hänen kokemuksensa Elämänturvaajan tehtävissä?

– Meni todella hyvin ja jostain kumman syystä pääsin nopeasti hommiin käsiksi. Jos vain saan avainkortin, niin ehdottomasti voisin mennä sinne töihin. Luurit päähän vaan, juttelemaan ihmisten kanssa ja auttamaan heitä, niin mikäs siinä, Peris kiteyttää päivänsä.

Peris ryhtyi Espoon Ohjaamotalolla hommiin nuorten unelmien selvittämiseksi

Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan kuudennessa osassa Peris saa videotervehdyksen Espoon kaupungilta ja hänet kutsutaan Ohjaamotalolle Espoon Leppävaaraan. Ohjaamotalosta alle 30 vuotiaat nuoret saavat tietoa ja apua muun muassa ammatinvalinnassa, opiskelumahdollisuuksissa sekä työnhaussa ja toimeentulossa.

Vaikka Peris ei yli kolmekymppisenä kuulukaan Ohjaamotalon kohderyhmään, löytyi unelmaduuni hieman yllättäen toiselta puolelta pöytää: Peris pääsi itse auttamaan nuoria etsimään kiinnostuksen kohteitaan.

Peris ryhtyy ohjaamaan nuoria ja käärii myös omat hihansa syöksyen työntekoon heidän kanssaan. Kun Peris löytää itsensä nikkaroimasta, maalailemasta, ajelemassa trukkia ja pakettiautoa sekä hakkaamassa rumpuja ja kitaraa, suureksi kysymykseksi jää, ohjaako Peris nuoria vai ohjaavatko nuoret enemmän Peristä?

–Hyvin hän kuitenkin siellä pärjäsi. Aika nopeasti häneltä löytyi yhteinen sävel nuorten kanssa ja hän onnistui auttamaan nuoria siinä, mikä heitä kiinnostaa, Ohjaamotalon toiminnasta vastaava Tero Luukkonen kertoo.

En edes tiennyt, että aivan juna-aseman ja Sellon vieressä on tällainen paikka. Toivottavasti myös muut nuoret löytävät paikalle. Paikkahan on mitä mahtavin ja täynnä mukavia ja auttavaisia ihmisiä. Parasta tässä on se, että tänne voi tulla kyselemään ihan mistä tahansa liittyen töihin tai opiskeluihin ja apua annetaan, Peris hymyilee.

Ohjaamotalolla on Espoossa kaksi starttipistettä, joista toinen sijaitsee Leppävaarassa ja toinen Isossa Omenassa. Starttipisteelle voi tulla kuka tahansa alle 30-vuotias nuori. Kaikki otetaan vastaan ja pohditaan yhdessä, minkälaista apua tarvitaan.

Myös tuloksia on saatu aikaan.

–Nuorisotyöttömyys on Espoossa vähentynyt, mutta tehtävää on vielä. Periksen ennakkoluuloton suhtautuminen eri aloihin on juuri sitä, mitä tarvitaan, sanoo Espoon kaupungin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mari Ala-Mikkula.

– Itse lähden siitä, että jokainen työ on arvokasta, mutta varsinkin kun näkee tuollaisen työpaikan, jossa ihminen selkeästi auttaa toista ihmistä, niin siitä tulee todella upea fiilis. Osa meistä omistaa oman juttunsa sille, että pääsee auttamaan muita ihmisiä eteenpäin, Peris sanoo.

Peris saa kutsun Invalidiliiton pääjohtajan pakeille

Peris on jo pitkään kertonut työtaipaleensa alun sahasta, jossa hänellä oli työnkaverina sahatyöntekijä Matti, joka oli menettänyt kätensä, mutta silti painoi kovemmin töitä kuin hän. Nyt Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan viidennessä osassa hän saa kutsun tapaamaan Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjosen luokse.

Invalidiliitossa on käynnissä Sopivaa työtä kaikille -kampanja, jonka tavoitteena on parantaa fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä vaikuttamalla työnantajien asenteisiin ja samalla mahdollistaa työnantajien ja fyysisesti vammaisten ihmisten kohtaaminen.

– Oli mielenkiintoista nähdä asioita eri kulmasta kuin on tottunut. Fyysinen vammautuminen ei tarkoita sitä, että työn tekeminen tulisi loppua, jos siihen pystyy edelleen. Riippuen vammasta, niin töitä pystyy tekemään siinä missä muutkin ihmiset, Peris kertoo.

Invalidiliitosta Peris lähetetään töihin Gofore Oyj:lle, joka on digitaalisten palveluiden suunnittelun ja kehittämisen asiantuntijayritys. Paikan päällä hän tapaa pyörätuolia käyttävän Tea Latvalan, joka vastaa yrityksen osaamisen kehittämisestä. Tea Latvala joutui onnettomuuteen, jonka seurauksena hän liikkuu nykyään pyörätuolilla. Siitä huolimatta Latvala on jatkanut samoissa töissä, jossa hän oli jo ennen vammautumistaan.

– Siinä hän painoi töitä siinä missä muutkin, Peris aloittaa.

– Nämä ovat asioita, joista ei välttämättä kauheasti puhuta, mutta jokainen varmasti miettii. Joskus sitä on tullut itsekin mietittyä, miten elämä jatkuisi, jos menettäisi jotain kykyjä. Kun näkee erityisesti nuoria, niin saa itsekin voimaa. Mitä tahansa elämässä tapahtuukin, niin voi mennä eteenpäin.

Latvala heittää Periksen brainstorming-sessioon, jossa Peris näyttää enemmän keskittyvän pöytäfutikseen ja muihin nokan eteen tuleviin virikkeisiin.

– Perishän oli työmiehenä aktiivinen ja oma-aloitteinen, mutta itseohjautuvuus meni vähän sivuraiteille, Invalidiliiton viestintäjohtaja Sinikka Rantala hymyilee.

Rantalan mukaan Sopivaa työtä kaikille -kampanjan yksi tavoite on tuoda tarinoita esille ja sitä kautta auttaa fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä.

– Nykypäivänä varsinkin digitaalisella puolella työt ovat sellaisia, että niissä tarvitaan aivoja eikä jalkoja. Goforen Latvala on hieno esimerkki tästä, Rantala kertoo.

Sopivaa työtä kaikille -kampanja jatkuu ensi keväänä kiertueella ympäri Suomen.

Peris palaa työhistoriansa juurille Metsä Groupin sahalla

Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan neljännessä osassa Peris tekee jo toisen nostalgiatripin henkilökohtaiseen työhistoriaansa, kun Metsä Groupin sahan ovet avautuvat Suomen kuuluisimmalle työttömälle.

Merkillisen matkan Juupajoen kunnan Korkeakosken kylän sahalta koko kansan suosikkijuontajaksi kulkenut Peris pääsi heti yllättämään omalla taustallaan. Vaikka viisitoista vuotta on jo ehtinyt kulua Periksen saha-ajoista, niin sieltä kerätty tieto on kairautunut syvälle pääkoppaan.

– Pääsin katsomaan, miltä nykypäivän saha näyttää. Aika paljon on ehtineet toimenkuvat muuttua automatisoinnin ansiosta. Pomot olivat positiivisesti yllättyneitä minun asiantuntemuksestani ja tietämyksestäni. Puulaatujen kanssa faktat oli kohdallaan, Peris kertoo.

Lähiaikojen tutustumisissa uusiin työympäristöihin Peris on pidetty aisoissa, mutta pääsikö hän Metsä Groupissa vetämään jo hihat kyynärpäihin?

– Yhtä nappia hän taisi painaa, Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Pertti Hietaniemi naureskelee.

– Prosessi on nykyään niin automatisoitu, että työn luonne on muuttunut käsillä ja keholla tekemisestä enemmän valvontaan ja ongelmanratkaisuun. Osaamisvaade kasvaa myös tulevaisuudessa. Pitää hallita isompia kokonaisuuksia, automaatiota, sähköpuolta ja kunnossapitoa. Vaaditaan monitaitoisuutta, Hietaniemi lisää.

Metsä Group on kestävän biotalouden edelläkävijä, joka valmistaa uusiutuvasta puusta tuotteita, jotka korvaavat fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

– Metsäteollisuuden ydin on suomalaisissa metsissä, joita hoidetaan ja uudistetaan kestävästi. Metsä Groupilla on oma tärkeä roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa – valmistamme pitkään hiiltä sitovia puutuotteita sekä kuitupohjaisia tuotteita, joilla korvataan muovia, tuotamme uusiutuvaa energiaa ja paiskimme töitä saavuttaaksemme täysin fossiilittoman tuotannon vuoteen 2030 mennessä”, Hietaniemi kommentoi.

– Jäi sellainen fiilis, että saha-ala on vielä voimissaan. Metsäteollisuutta on jo pitkään harrastettu ja tullaan harrastamaan myös tulevaisuudessa. Metsä Group on varman oloinen työnantaja ja vahva, iso firma, joka tekee bisnestä ympäri maailmaa, Peris avaa omaa kokemustaan.

Urheilugaalassa Peris saa oppia vapaaehtoistyön merkityksestä


Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan kolmannessa osassa Peris tutustuu Urheilugaalan ympärillä pyörivään härdelliin. Edelliskerran odottamattomasta työtehtävästä oppineena Peris toi jälleen mukanaan stuntmiehensä Lassi Hurskaisen, mutta visiitti osoittautui enemmänkin tutustumiseksi.

– Stuntmiestä tarvittiin tällä kertaa yllättävän vähän. Työtehtävät olivat haastavia, mutta eivät liian vaarallisia, suurimmalta aherrukselta säästynyt Peris kertoo.

Urheilugaalan järjestäminen on ympärivuotista hommaa, jossa suunnitteluvaiheessa on noin viidentoista ihmisen ydinryhmä, jotka tekevät esivalmistelut. Urheilugaalassa suureen osaan nousevat nuoret vapaaehtoiset, joita tarvitaan noin sata kappaletta.

Tapahtuma-alalla riittää erilaista tekemistä. Osaamista tarvitaan mm. turvallisuudessa, viestinnässä, markkinoinnissa ja itse tapahtumatuotannossa. Perikseen vaikutuksen teki Urheilugaalan innostus auttaa nuoria eteenpäin.

– Parasta tutustumiskäynnissä oli, että pääsin tapaamaan paria tyyppiä, jotka ovat tulleet töihin opiskelijoina työharjoitteluun ja osoittaneet kykynsä. Nyt he ovat jo palkallisessa työssä. Noin se pitääkin tehdä, että kun tulee paikka, niin kannattaa iskeä. Samalla sieltä voi saada arvokasta kokemusta, joka voi olla portti muihin hommiin, Peris sanoo.

– Meille tulee aina sata vapaaehtoista, mutta olemme monena vuonna työllistäneet muutamia nuoria joko työharjoittelun kautta tai otettu varsinaisiin työtehtäviin. Heistä moni on työllistynyt muualle tapahtuma-alalle tai jäänet gaalaorganisaatioon, Urheilugaalan pääsihteeri Riia Martinoja sanoo.

Martinojan viesti nuorille työnhakijoille on rohkea hakeminen, koska sitä kautta voi päästä kokeilemaan asioita. Jos vaikka haaveilee tapahtumatuottajan töistä, niin Suomessa on runsaasti erilaisia urheilutapahtumia, joihin voi hakea vapaaehtoiseksi ja sitä kautta portti voi aueta eteenpäin.

– Hakiessa voi tulla sellainen fiilis, että ei voi päästä, koska ei ole kokemusta. Mutta asenne ja halu oppia uutta vievät pitkälle, Martinoja aloittaa.

– Me olemme olleet rohkeita ottamaan nuoria töihin, koska omakohtainen kokemus kääntää kokemuksen päälaelleen. Olemme oppineet organisaationa valtavasti nuorilta, kun vain heidän annetaan tulla ja heille annetaan vastuuta.

Kouvolan Lakritsin työpaineissa Peris tarvitsee avukseen stuntmiehensä

Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan toisessa osassa Peris matkustaa Suomen lämpimimpään kesäkaupunkiin Kouvolan Lakritsin tehtaalle ottamaan selvää, miten universumin parhaat lakritsit valmistetaan. Periksen työhistoria ei vakuuta vaativaa lakutehtailija Timo Nisulaa, joka kuitenkin lopulta päättää antaa suupaltille kandidaatille mahdollisuuden.

– Nämä kaverit, jotka istuu kolmen neliön kopissa toistensa kanssa lukemassa iltapäivälehtiä ääneen luulevat olevansa kaikkien alojen mestareita. Kyllä Periksestä työmies saatiin, vaikkei miestä katsoessa uskoisi, Nisula naureskelee.

Kouvolan Lakritsi tekee lakunsa perinteisellä tavalla menetelmällä eli avokattilalla keittäen ja hiotulla toimitusketjulla, joka takaa jokaisen lakupalan tuoreuden. Kattilan lähelle Peristä ei päästetä, mutta leikkuu- ja pakkauspuuhiin hänet uskalletaan heittää. Esille nousi huoli, että syökö Peris tässä pestissä enemmän kuin tienaa.

– Siinä lakut meni ohi pussista, niin ei niitä viitsi lattialle jättää. Ne oli pakko hävittää syömällä, Peris puolustelee.

Nisulalla löytyi vielä ässä hihasta haastavampia työtehtäviä vaativalle Perikselle. Kun esimies vaatii Peristä pussittamaan lakuja käsin pienkoneen painottomassa tilassa, niin hänelle tulee pupu pöksyyn ja paikalle loihditaan stuntmies Lassi Hurskainen.

– Olen aivan liian kallis mies tuotannolle, joten stuntmies saa hoitaa.

Vaikka Peristä koeteltiinkin työtehtävien muodossa, hän kehuu Kouvolan Lakritsia vuolaasti.

– Linjastolla on kivat tuoksut ja työtahti on sopiva, ettei tarvitse hiki hatussa painaa. Tehdas ei ole älyttömän iso, vaan hommat tehdään omalla porukalla. Tällaisissa hommissa jokaisen tulee ymmärtää oma vastuunsa ja osansa linjastossa, jotta tuotanto pyörii.

Lakutehtailija Nisulan viesti nuorille työnhakijoille on, ettei tarvitse olla huolissaan ja jokaiselle on mahdollisuus päästä töihin sekä pärjätä elämässä.

– Ensinnäkin ei tarvitse vielä tietää, mikä on isona. En minäkään tiedä. Toinen iso asia on, että kaikki on mahdollista. Asenne lopulta ratkaisee. Jos teet hyvällä asenteella, niin pärjäät jokaisessa hommassa.

Saako Lujatalo rakennettua asuntoja samaan tahtiin kuin Peris myy?

Periksen Unelmaduuni -ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa Peris tekee nostalgiatripin viidentoista vuoden takaiselle työnantajalleen Lujatalolle. Ensimmäisen työpäivän perehdytyksessä Peris jo soittaa suutaan, että saako hänen työnantajansa rakennettua taloja samaan tahtiin kuin hän niitä tulee myymään.

Peris ehti aiemmalla Lujatalo-urallaan saneerata yhden kohteen Tampereella. Perehdytyksen jälkeen Peris asettelee harteilleen asuntomyyjän pikkutakin ja hänet lyödään suoraan myyntikohteeseen Vantaalle.

– Olihan siinä jännä fiilis, että saneerauksen sijaan pitää nyt saada se kämppä myytyä, Peris sanoo.

– Kyllähän Periksen luontaiset ominaisuudet eli ulospäin suuntautuneisuus ja positiivisuus pääsi mukavasti työtehtävässä esille. Hän suoriutui oikein hyvin asuntomyyjän tehtävistään, Lujatalon brändi- ja viestintäjohtaja Jussi Hirvelä kertoo.

Väkeä myyntikohteeseen lappaa miltei ovista ja ikkunoista. Kaupatkin ovat viimeisiä silauksia vaille valmiit, mutta…

– Ei ihan riittänyt valtuudet viedä sitä kauppaa loppuun, mutta kuulemma oli aika monta halukasta ostajaa. Sain kuulla, että 99% tarkkuudella kämppä on myyty, Peris hymyilee.

Rakennusliike Lujatalo Oy kuuluu Luja-yhtiöihin, joka on yksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista. Erilaisia hommia riittää konsernin sisällä aina itse rakennuksesta myyntitöihin.

– Ehdottomasti suosittelen Lujataloa työpaikkana. Itse kiinnitän ensimmäisenä huomiota ihmisiin ja työilmapiiriin. Kun itse olen jonkinlainen huumorimies, niin oli kiva nähdä, että niin oli pomotkin. Ei siellä kravattia hirveän kireälle kiskottu, Peris kertoo.

Periksen Unelmaduuni -kampanjan tavoitteena on yhdistää työntekijät ja työnantajat nostamalla esiin erilaisia työtehtäviä, samalla kannustaen ihmisiä etsimään omaa unelmaduuniaan. Hirvelän viesti nuorille, jotka etsivät paikkaansa työelämässä on itsetuntemus.

– Siinä sopii kysyä, että mikä aidosti kiinnostaa ja minkä tyyppiseen tekemiseen omat ominaisuudet parhaiten istuu. Jos vaikka kiinnostaa asiakastyö ja on vielä sen lisäksi ulospäin suuntautunut, niin siinä on jo oikea polku asuntomyyjäksi, Hirvelä kiteyttää.